Viinapöytä-tarjoilu oli hyvin suosittua 1700-luvulla Ruotsin valtakunnassa. Viinapöytä on siis ruotsalainen tapa, jota ei muualla Euroopassa tavattu.
Kutsujen tarjoilu aloitettiin useimmin juuri viinapöydästä. Vieraat saivat ruokailla tästä pöydästä heti saapuessaan ja muita vieraita odotellessaan. Ruokailu tapahtui joko viinapöydän ääressä napostellen tai lautaselta, jota pidettiin vaikkapa sylissä. Pöytää ei siis tähän ruokailuun käytetty.
Viinapöytä ja varsinkin sen viinat olivat pääsääntöisesti tarkoitettu miehille. Usein viinapöytä katettiinkin erilliseen huoneeseen, johon naisilla ei ollut edes menemistä. Olisivathan naiset voineet juopuakin viinasta, hui!. Edistyksellisimmissä (näin haluan uskoa) piireissä myös naisille tarjoiltiin viinapöydän antimia, kuitenkin erillisestä pöydästä kuin miesten antimet, ja juomina olivat väkevien sijaan liköörejä.
Tyypillisimpiä viinapöydän antiamia erilaisten maustettujen viinojen (tulee muistaa, että viinat poltettiin itse, joten kirkkaan maku oli usein huono, joten sitä maustettiin juomakelpoiseksi) lisäksi olivat mm. leivät (kaksi tai kolme lajia), voi, erilaiset suolakalat (sillit ja graavikalat), juustoja ja/tai ruukkujuustoa, makkaraa ja savustettua lihaa.
Viinapöytä-tarjoilun jälkeen saattoi kulua useampikin tunti ennen illallisen tarjoilua....ja vanhat kirjeet kertovat tarinoita, joissa kaikki vieraat eivät viinapöydän jäljiltä koskaan päässeet illallispöytään ;-)
Tässä tämän kartanon viinapöytä illallisvieraille
Ruisleipää
Ohralimppua
Ohrarieskaa
Vehnäkeksit
Itsekirnuttua voita
Kahta lajia kovaa juustoa
Valkohomejuustoa
Piimäjuustoa
Ruukkujuustoa
Graavattua lohta
Sinappisilliä
Rapusilliä
Suutarin lohta
Palvattua kinkkua
Hyytelöityä vasikkaa
Ryynimakkaraa
Verimakkaraa
Maksapasteijaa
Usqueba
Riittävästi muuta viinaa
Vettä