Vierailu germaanien parissa - Berliini

Lähdimme aamunkoitteessa serkkuni Herman von Hertellin luota suuntana Preussin pääkaupunki Berliini. Matkalla poikkesimme Anklamissa ja Neubrandenburgissa, mutta niistä ei ole kovin paljon sanottavaa - taisin torkkua koko matkan!

Berliiniin saavuttuamme majoittuiduimme puolisoni serkun herra Steigenbergerin  luokse. Nyt voimme jo puhua palatsista, sillä rakennus oli suuri, ja siinä oli lukuisia huoneita. Palatsin edessä avautua hyvin persoonallinen puutarha.

Berliinissä tutustuimme luonnollisesti kaupungin nähtävyyksiin...

Saavuimme Berliiniin luonnollisesti Brandenburgin portista, emme toki uskaltaneet keskimmäisestä aukosta, sehän on varattu vain kuninkaallisille, mutta katsoimme olevamme silti oikeutettuja sitä seuraavasta välistä kulkemaan - reunimmainen olikin selkeästi rahvasta varten.

Berliini on - toki koska kyseessä on preussilaisten pääkaupunki - täynnänsä erilaisia palatseja, kuten tämä prinssi Heinrichin palatsi. Tämän lähemmäs emme kuitenkaan voineet lähentyä, sillä prinssi oli palatsissaan.

Berliinissä oli hyvin monta erilaista butiikkia, ainakin niissä oli esillä paljon erilaista ostettavaa.

Mieheni kiinnostui selvästikin erilaisista tykeistä, kanuunoista ja mörssäreistä. Mutta valitettavasti emme voineet sellaista ostaa, vaikka niitä näyttikin olevan butiikin pihassa ylenmäärin, sillä ratsujemme voimavarat eivät olisi siihen yltäneet.

Kiertelimme myös tutustumassa berliiniläiseen muotiin ja vaikka nyt en ostanutkaan uusia kankaita, pukuja tahi viuhkoja tältä reissulta, sain kuitenkin hyviä ideoita.

Osuimme kaupunkiin juuri muotiviikon aikana, joten tässä ihan pikkuisia maalauksia näkemistäni puvuista ja muista tilpehööreistä. Ihan kaikkiahan en tähän tietenkään voi laittaa. Koska näytöksessä maalaaminen oli ehdottoman kiellettyä, etsin jo aikaisemmin maalattuja kuvia (www.lacma.org)

Koska matkamme oli tullut päätökseen, ehdimme vain pikaisesti tutustua kuninkaan vai pitäiskö sanoa kuningattaren linnaan eli Charlottenburgin linnaan. 

Vierailu germaanien parissa 3 - Pommeri

Levättyämme viikonlopun yli jatkoimme jälleen matkaamme. Kiesit suunnattiin nyt kotomaatamme päin, sillä oli jo tullut hieman ikävä omia ihmisiä. Sillä vaikka mecklenburgilaiset olivatkin viehättäviä ihmisiä, oli kuitenkin mukava tavata omaan maan kansalaisia. Suuntasimme siis Wismariin.

Wismar

Wismarissa etsimme aivan ensimmäiseksi majapaikkamme, sillä matka Scwedenistä oli yllättävänkin rankka ja pääsimme toki lähtemään vasta kirkonmenojen jälkeen. Kartano, jossa majoituimme tänä yönä, oli aivan meren rannalla, en nyt sanoisi, että liiankin lähellä, sanonpa vain, että aivan liian paljon oli rahvasta ympärillä. Ja tuulikin liikaa.

Illalliseksi nautimme kalaa - merenrannalla kun olimme - mutta musiikkivalintaan olisimme toivoneet isäntämme hieman enemmän panostavan. Emme tietenkään tästä hänelle maininneet. Ruoka kuitenkin oli maittavaa, mutta soossia oli kyllä laitettu aivan liikaa. Illallisen jälkeen olimme niin uupuneita ja aurinkokin oli jo painunut horisontin taakse, joten hetken iltaa istuttuamme kävimme nukkumaan.

Aamulla tutustuimme kaupunkiin, sen toriin, rakennuksiin ja varsinkin niihin mielenkiitoisiin päihin, joita myös merimerkeiksi kutsutaan. Ne olivat huvittavia. Kaikenkaikkiaan kaupunkin on kaunis ja olisi ollut miellyttävää viettää hivenen pidempikin aika, mutta matka joutui jo eteenpäin.

Kaupungin torilla on jo yli 100-vuotias takorauta-aitainen kaivo, hyvin kaunis.

Renesanssilinnaan emme valitettavasti päässeet sisälle tutustumaan, koska olimme niin varhain liikkeellä.

 Hauskat merimerkit

Stralsund

Wismarista lähdimme kohti Stralsundia, matkalle jouduille jälleen germaanien maahan, mutta mitään yllättävää ei tapahtunut. Matkalla poikkesimme levähtämään ystäviemme metsästysmajalla.

Metsästysmaja oli kovin kummallinen, mutta niinhän on omistajansakin yhm - persoonallinen. Jatkoimme matkaamme, vaikka tiesimme, että miehet olisivat mielellään lähteneet metsälle, mutta onneksemme juuri nyt ei ollut paras metsästysaika. 

Starlsund oli kaupunkina hyvin Wismarin oloinen - eihän tuo ole ihmekään, molemmat Hansa-ajan kaupunkeja ja ruotsalaisia germaanien ympäröiminä. Valitettavasti hovimaalarimme ei ehtinyt saamaan kuin pari kuvaa valmiiksi, joten nyt ollaan sitten ilman. Kaupunki on kuitenkin ulkonäöltään ja rakennuksiltaan hyvin Wismarin näköinen. Eniten kuitenkin harmittaa, että kaupungista olisi voinut hankkia Zwiebelmustereitä, mutta aikataulumme ei sopinut hankintojen tekemiseen.

 Kirkot näyttivät minusta jokaisessa kaupungissa - oli se sitten Ruotsin valtakuntaa tai Mecklenburgia tahi Brandenburgia - samanlaisilta.

 Gustav Adolfin patsas

Luostarin ympäristö oli todella viehkeää ja kaunista - täällä sopisi tehdä päiväkävelyjä useamminkin - ellei se sitten häiritse luostarin rauhaa...

Greifswald

Stralsundista matkasimme kohti ystävämme herra ritari Hermann C von Hertelin luokse lepäämään. No, miehet luonnollisesti käyttävät aikansa ratsastaen - ratsutilahan tuo onkin. Ensin käymme kuitenkin tutustumassa Greifwaldin kaupunkiin, kun se niin sopivasti osuu matkan varrelle. 

Kaunishan tuokin kaupunki oli, aikamme oli valitettavasti nyt hyvin rajattu, mutta sinä aikana, kun miehet nauttivat hyvin ansaittua paikallisen panimotehtaan tuotetta, rouvat ehtivät saada uusia hankintaideoita.

Kävimme myös tutustumassa kuninkaamme vaakunaan, joka komeili arvoisallaan paikalla.

 Saimme paljon hyviä ideoita kodin sisustamiseen, mm. näin kaunis kaakeliuuni sopisi meidänkin salonkiimme. 

Tällainen suloinen pieni ruutipullo sopisi hyvin miehelleni vaikkapa nimipäivälahjaksi,
mutta niitä nyt saanee mistä tahansa...

Bömitz

Hermann-serkku otti meidät hyvin ilahtuneena mutta yllättyneenä vastaan, sillä vaikka olimmekin hänelle kirjoittaneet tulostamme, oli kirje kenties eksynyt matkalla, eikä hän näin ollen siis tiennyt tulostamme. Rakas serkkuni esitteli lähes upo-uuttaan ratsutilaansa, ja täytyy sanoa, että se olikin todella komea. Ja ne ratsut!

Koska sää oli niin kaunis, lähdimme oitis piknikille. Ja kuten arvata saatatte, kapteeni täydellisesti elämänsä hevosille uhranneena ei voinut vastustaa serkkuni ehdotusta lähteä ratsastamaan, joten piknikille lähtimme vain minä, herrani ja kapteenin rouva. Sekä se pahainen renkipoika, jonka käytös oli lievästi sanottuna sopimatonta. 

Vierailu germaanien parissa 2 - Mecklenburg

Matkamme jatkui nyt Mecklenburgin ruhtinaskuntaan - kieseillä edelleen - ja nyt visiteerasimme kahdessa linna. Tällä kertaa yövyimme Schweden König - nimisessä kievarissa, mikä oli myös ihan meille soveltuva. Tosin näimme siellä myös rahvasta.

Ludwigslust

Tutustuimme Ludwigslustin linnaan ja sen puistoon. Valitettavasti isäntäväki (toisaalta, sen vuoksi meillä oli mahdollisuus tutustua myös sisätiloihin) oli poissa, ja oli totuttuun tapaan vienyt kaiken pois, joten näin tämä linna oli melko tyhjä sisältä.

Linna oli hyvin komea, mutta koska isäntäväki oli poissa, oli palveluskunta heittäytynyt vallan laiskaksi.  

Puisto oli vallan ihastuttava, mutta kuten jo mainitsin, palveluskunta olisi saanut olla hieman ahkerampi kaikenlaisessa huolenpidossa, myös tuon puutarhan. Näemmä tuo rahvas on joka maassa samanlainen - lasika! 

Schwerin

Mecklenburgin pääkaupunkiin ehdimme tutustua vain hyvin lyhyen ajan, koska tarvitsimme runsaasti lepoa matkan uuvuttamina. Visiteerasimme itse linnassa ja sen puutarhassa, nautimme myös kaupungissa oikein maittavan lounaan eräässä kievarissa.

Itse linna on kovin pompöösimäinen, en tiedä, pidänkö siitä. Jotenkin niin kovin hajanainen ja niin monta kerrosta, uuvuttaisi kävellä rappusia joka päivä!

Paikkaa oli kuitenkin laitettu kovin kauniisti, mutta olen kyllä kuullut, että hovi muuttaisi mielellään Ludwigslustiin - hieman pysyvämmäksi aikaa. Toivottavasti palvelusväki ehtii siivota paikat, ennen kuin hovi muuttaa...

Istutukset olivat vallan ihastuttavia, ja sainkin todella monta hyvää ajatusta, joita piikani voi sitten toteuttaa.

Linnan puistossa oli myös ihanan varjoisa puista kyhätty käytävä, jossa oli mukava tepastella - olihan päivän kuumin hetki, joten viivyimme käytävässä ehkä sopimattomankin pitkään.

Koska olimme tosiaan matkanneet ahkerasti, päätimme pitää muutaman välipäivän - käytin ajan pääsääntöisesti vuoteessa migreeniä potien, aurinkoa välttäen ja kauhistellen rahvaan typerää käytöstä.

Vierailu germaanien parissa 1 - Brandenburg

Koska olen oih! niin kovin uupunut pitkästä, mutta toki viehättävästi vierailusta tuohon germaanien maahan (piipahdimme toki matkan aikana kotomaankin puolella), jätän tähän vain hyvin lyhyen kuvailun matkasta.

Tutustuimme siis puolisoni ja minä kapteenin ja hänen rouvansa kera kieseillä Mecklenburgiin ja Brandenburgiin. Koska pelkäsimme kokevamme liian suuria liikutuksia vieraan kansan keskellä kulkiessamme, pääsimme onneksi välillä myös kotimaamma Ruotsin valtakunnan eteläisimpään maakuntaan Pommeriin.

Brandenburg

Aloitimme kiertueemme Brandenburgin Potsdamista. Siellä kävimme ihailemassa Fredrik II Suuren juuri rakennuttamaa Sansoucia ja sen puistoa. Emme toki edes kuvitelleet pääsevämme kuningasta tapaamaan, vaan olimme hyvin tyytyväisiä siitäkin ilosta, että pääsimme paikkaan tutustumaan. Eihän sitä rahvasta sinne päästetäkään kuin vain töitä tekemään.

Linna oli paikalliseen tapaan melko pieni - ainakin Versailles'hin verrattuna - mutta kovin suloinen ja silti hyvin pramea.

Puutarha oli mitä suloisin viinitarha, jokaisella porrastasanteella oli runsas määrä pieniä kasvihuoneita. Suuri suihkulähde oli täynnä kultakaloja.

Puutarhassa ja linna pihassa oli valtava määrä erilaisia ja hyvin kauniita patsaita, joita ihastelimme asiaankuuluvin voihkaisuin. Varsinkin miesväki.

Maapäärynöiden maassa kun olimme, oli noita ihmejuureksia ripoteltu vähän sinne sun tänne...

Itse linna sisällä oli niin kaunista, ettei varsinkaan pienessä Sveaborgissa ole kuunaan sellaista nähty, eikä varmaan nähdäkään. Kaikki oli kullattua ja kiiltävää ja pastellivärit hehkuivat. Seinät oli päällystetty mitä upeimmilla silkeillä.

Vaikka linna näyttikin ulkoa kovin pieneltä, oli se sisältä kuitenkin hyvinkin tilava.

 Kaikkien huoneiden katot olivat hyvin komeasti koristeltu ja jokaisessa huoneessa oli kattokruunu.

 Oma suosikkini huoneista oli tämä konserttisali, jossa mitä kuuluisimmat henkilöt ovat taitojaan esitelleet.

Ja tietysti jokainen huone suorastaan tulvi mitä ihanimpia tauluja - joista jokaisen olisin halunnut vaikka edes jäljennöksenä tämän oman pienen kartanoni seinille.

Koska takanamme oli kovin pitkä kiesimatka, olimme luonnollisesti levon tarpeessa. Yövyimme tällä kertaa oikein viehättävässä Gasthausissa ja nautimme loisteliaan illallisen. Onneksi Gasthausin muutkin vieraat olivat tasokakkaita, joten emme joutuneet oleilemaan rahvaan parissa.

Seuraavana aamuna jatkoimme tutustumista sekä kaupunkiin ( mikä osoittautui vallan viehättäväksi) itseensä sekä muihin kuninkaallisiin rakennuksiin ja puistoon. Tässä välillä tulee ehkä mainita, että teimme myös suuren hankinnan, eli kasvatimme Zwiebelmuster-astiastoamme, mutta siitä lisää muualla.

Perehdyimme siis ensin Potsdamin pienen idyllisen kaupungin tarjontaan, maistelimme paikallisia tuotteita ja tutustuimme hollantilaiskortteriin.

Hollanista houkuteltiin kaupankäynnin asiantuntijoita Potsdamiin rakentamalla heille kotimaansa kaltaisia asumuksia.

Kaupunkikierroksen jälkeen jatkoimme matkaamme kuninkaan puutarhaan, joissa tutustuimme Orangeriehin ja kultaiseen kiinalaispaviljonkiin.

Kiinalaispaviljonki oli yltäkyllin kullattu ja kun aurinkokin paistoi lähes pilveettömältä taivaalta, sen kirkkaus lähes satutti silmiä

 Orangerie oli valtavan pitkä, mutta luonnollisesti tilaa tarvittiin, sillä puutarhassa kasvatettiin jos minkäkinlaisia etelän ihmekasveja. Emme suurimmalle osalle tienneet edes nimeä.

Tämän jälkeen olimme jälleen uupuneita ja tarvitsimme virvoitusta, joten etsimme kuninkaan panimon. Virvoitimme siellä kehoamme ja sieluamme, ja löysimme myös aivan upean tinamuseon. Siitäkin sitten erikseen. TÄmän jälkeen poistuimme ruokailemaan kaupunkiin ja hyvin ansaitulle levolle.

Seuraavana aamuna lähdimme kieseille kohti Mecklenburgia, mutta kävimme sitä ennen matkan varrella vielä tutustumassa uusinpaan palatsiin, Neues Palaiseen.

 Neues Palais oli valtavan kolossaalinen rakennus, jossa oli liioittelematta satoja suuria ja saman verran pieniä patsaita.