HSF'14 Challenge # 2

 Innovation - regency underdrawers

..."to celebrate the way inventions, introductions and discoveries have inpacted fashion, make an item that reflects the newest innovations in you era....http://thedreamstress.com/2013/10/hsf-14-challenge-2-innovation/


Underdrawers, Unterhosen, Calecons, Lårfoder, Kalsonger, Kalsongit, Alushousut

- so I totally got lost in translation!!


This challenge is based on these blogs

http://janeaustensworld.wordpress.com/2010/11/06/ladies-underdrawers-in-regency-times/
http://www.fashion-era.com/drawers-pants-combinations-knickers-fashion.htm
http://www.songsmyth.com/underthings.html

And the big source is of course the finnish study of the 18th century clothing by R. Pylkkänen

In short - decent women have used underdrawers earlier, but mainly with riding habit or if it got really gold (winters). But in the regency era underdrawers started to become a normal thing to wear...

I wanted to do these, but since this was one day job in case my real ch.#2 wouldn't make it, I had to choose a simple version, since there wasn't time for that hardanger embroidery.

http://www.metmuseum.org/Collections/search-the-collections/109192?rpp=20&pg=3&ft=drawers&when=A.D.+1800-1900&what=Costume&pos=57

So instead I picked up  something shocking to do. I decided to try this kind of underdrawers though I have no evidence that this kind of trousers were ever used here in Finland. But they looked so horrible that I had to try.... The pictury is Mantua Maker's pattern, but I drafted my own - perhaps not so hist.acc. but horrible anyway.

http://www.etsy.com/listing/77421036/regency-underwear-sewing-pattern?ref=shop_home_active_10

I used cotton fabric, linen thread (and wax) and cotton ribbon. I cut two pieces and hand sewd all. The lacethingy in the botton of the drawers is not hist. acc. for this time period, but I had that lacey ribbon around and thought they should have at least something nice...

I have never ever worn anything this arrogant, immodest, indecent thing. I guess it's obvious why they are only seen  on my dress form.....

Vendela maid getting dressed

A cap - a linen cap, hand sewn with linen thread

HSF'14 Challenge # 1

Make Do & Mend

...use this as an opportunity to get your historical wardrobe in order by fixing any little bits that have worn out or gone wrong....( http://thedreamstress.com/2013/10/hsf-14-how-its-going-to-work-challenge-1/ )

Well I had two big huge problems I have meant to correct for a long time, so now was at last the right time.

Fixing the velvet coat

The first was Mr T's gray velvet coat. It was the first coat I had ever made then ( year 2007) and oh little did I know then.... He likes it anyway for some reason (I guess it's nice to have on because there's no buckram or anything that kind to make it stiff - so it's soft an cosy....

But the biggest problem were the buttonholes - or the lack of them. Since the coat wasn't going to be held closed but open and I was in a hurry (like I always am) I thought that for that first time he could do it without the buttonholes. And I'll do them asap :-). And because I thought then that there should be somekind of "ornaments" aroud the buttonholes I taped !!!! (I have no excuxe for that but hurry.... :-< ) some sateen poly ribbons to mark the buttonholes with a double sided tape....

Before

And that's how the coat stayed for many years (ok, he did wear it only a few times). But then we needed a very very posh barock outfit for our fashion show, so I turned this coat into a one. I shortened the sleeves (with just few stiches) like they were at that time and ripped of those black poly sateen ribbons and added come glitter.. it looked awful but it was what we needed.

Then

I also changed the buttons for more glittery ones. The originals were self-covered with the same velvet as the coat so they were then ok. And because there still wasn't any real buttonholes I had to sew those glitter-buttons like if the coat was closed and then we had to pin the coat on him for the fashion show.

But those old tape marks were there to stay.....

So, what did I do now after 6,5 years I made the coat.....

I tried to wash those tape marks  with everything I know (and managed to make the velvet look pretty bad in some places) with no result. They are still there. And the glue of the tape is still there too. So when I tried to sew the buttonholes with my sewing machine the needle got stucked and I nearly broke the whole machine. So I had to do it by hand. And that was really hard since the glue was so hard that nearly everytime I put the needle through the fabric I had to use tongs to get it out. And I used about 12 needles because they all got so sticky. But I made it. But the tape marks were still there so I had to hide them somehow and I ended up using a velvet (poly) ribbon. I know that to be historical accurate there wouldn't be any ribbons, but that was the least problem. And then I changed the original buttons back. At least the coat ended up good enough that he can wear it sometimes. 

Now

Fixing the military uniform

I made this uniform summer 2012 and ever since it has been in need of some fixings... First of all buttons and how to sew the buttons. I had - of course - a hurry back then so I had to use a polyribbon (and wrong colour as well) to get the buttons on. I meant to fix it asap - for me asap seems to mean at least like two years.... but I changed the ribbon to a leather string and now it's ok. 

Before

Now

And then I had to change all the buttons to the waistcoat and to the breeches. When I made the uniform those buttons were unavailable (I just got them last summer :-> ) but now the right one are in their places. Until someone does more studying and finds out that these kind of buttons are totally wrong and we have to change them all over again. Buttons and men! And of course I did some sewing and repairing with some torn seams.

Before

Now

Now

And then I finally sewed the sleeves for the waistcoat. I had cut them when I did the waistcoat but  because I knew those sleeves weren't going to be used, I layed them aside to the ufo pile. Well now they are finished. And if he's going to use them I'l sew them on with few stiches. The outfit with the sleeves is so hot that nobody actually wears them.

Sleeves

Vendela maid getting dressed

A shirt - made just like a real shirt, but I had to adjust the pattern quite a bit due to her huge head ;-)

All linen and sewn with linen thread with 18th century stiches

And Vendela with her new shirt

Antin talon joulunviettoa Seurasaaressa 15.12.2013

Wanha waruswäci ja caupungin hywät asukkaat 

tarjoavat kurkistuksia 

1700-luvun joulunviettoon

(Kuva Miika Lauriala - http://miikanloki.blogspot.fi/2013/12/satumaisen-hieno-joulupolku.html)

Antin talon isäntä on cutsunut caupuncimme porvarit, musketöörit ynnä piiat ja rengit 

wiettämään joulua 1700 -luwun tyyliin Seurasaaren Antin talolle 

klo 13.00 -17.00. 

Pöytä on catedtu walcoisin liinoin ia 

yleisöllä on lupa ihastella wanhan ajan joulun wiettoa talon ackunoista. 

(http://joulupolku.net/wp/kohokohtia/)

Saavuin Seurasaaren Antin talolle jo hieman ennen yhtätoista, joten paikalla ei ollut vielä ketään - no, tarkoitus kai olikin paikalla ellei ensimmäisenä, niin ainakin ensimmäisten joukossa. Tupa oli kylmä - tuvassa oli oikeastaan kylmempää kuin ulkona, mutta onneksi oli kuitenkin muutama patteri tupaa lämmittämässä (tupa olikin kodikkaan lämmin poislähtiessämme ;-D ). Touhutessa kuitenkin veri pysyi liikkeessä, sillä tavaran kantamisessa tulee aina lämmin. Olin varannut kaikenlaisia astioita, kun emme olleet oikein edes varmoja, mitä kaikkea olisi tarjolla. Otin mukaan pakkasessamme olleet joulubaalinyytit (joiden sisältöä en tiennyt, muuta kuin että lihaa ovat), sekä muutamat purkit etikkaisia säilykkeitä, muut toi Helsingin porvari W. Astioista osa oli hyvinkin perioodiin sopivia, mutta osa ei todellakaan, mutta tyhjästä oli huono nyhjästä - mutta nyt on taas vuosi hyvää aikaa kerryttää astiavarastoja. 

Väkeä alkoi kerääntyä, ja kello yhden tiedoilla lähes kaikki olimmekin jo paikalla. Myös herra S. poikansa kanssa saapui, mistä oli hyvin iloinen, koska en ollut varma heidän ehtimisestään. Istuimme siis katetun pöydän ääreen ja aloitimme ruokailun. Tarjolla oli todella, todella hyvää riisipuuroa (seurasaaren talkooväen tekemää), sian lihaa, lampaan lihaa, maksahyytelöä, erilaisia leikkeleitä ja juustoja, oliiveja ja suolakurkkuja sekä hillosipuleita ja tietenkin leipää ja voita. Lisäksi oli vielä kahvia ja pullaa. 

Ja kun kaikki alkoi olla valmista, ensimmäiset kurkkijat olivatkin jo ikkunan takana....

Ja mehän syötiin niin kuin vain jouluna saa syödä. Otettiin siis lautasellinen ja toinenkin, ja varmaan vielä kolmaskin....

Mutta sitten kaikki alkoivat olla aika täynnä - ja vasta tunti oltiin syöty! Ja kylmäkin oli, sillä vaikka tuvassa oli väkeä, ikkunoista veti aika lailla....

Niinpä sitten yhdessä pohdittiin, miten saamme ruoat laskemaan ja itsemme lämpimiksi. 

Päätimme sitten ryhtyä tanssimaan - piika A. ystävällisesti opasti meidät polskan saloihin, ja me otimme opin vastaan omalla tavallamme - tärkeitä oli, että kaikille oli hauskaa ja lämmintä. Ja vaikka lattia viettikin melko pahasti ovea kohti, onnistuimme silti pysymään tuvan puolella tanssimassa.

Ja niin piika A ja renki P soittivat ja me hyppelimme.

Aikamme polskattuamme olimme hyvin hengästyneitä ja lämpiminä, joten päätimme pitää pienen tauon ja pelata hieman uhkapeliä. Toki meidän panttinamme olivat vain paperista käärityt pienet mytyt, eihän sitä nyt joulunaikaan rahapelejä voi rahvas pelata.

Ja kun hetken olimme korttia heitelleet - mikä osoittautui hieman tylsäksi ja kylmäksi toiminnaksi - päätimme laittaa jälleen jalalla koreasti. Olimme niin vallan ihastuneita tanssitaitoomme, että tanssimme lopulta aivan loppuun asti ja kaikille tuntui olevan niin hauskaa.

                                             Kiitos kaikille osallistujille iloisesta päivästa, ensi vuonna uudestaan!

Suomenlinnan joulunavaus 30.11.2013

Suomenlinnan perinteinen joulunavaus alkoi sotilaiden marssilla kohti laivalaituria, missä äkseeraus ja ampumiset sekä tykillä että musketeilla tapahtui. Samassa tilaisuudessa Kustaa III julisti joulun avatuksi.

(Kuva: lukijan kuva - http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/adventtiaika_aloitettiin_juhlallisesti_suomenlinnassa/)

(Kuva: lukijan kuva - http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/adventtiaika_aloitettiin_juhlallisesti_suomenlinnassa/)

 (Kuva: lukijan kuva - http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/adventtiaika_aloitettiin_juhlallisesti_suomenlinnassa/)

 (Kuva: lukijan kuva - http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/adventtiaika_aloitettiin_juhlallisesti_suomenlinnassa/)

Joulun virallisen avauksen jälkeen oli vuorossa sotilaiden (ja muun väkemme) ruokailu, kukin söi missä suotiin. Valitettavasti meillä markkinaihmisillä oli sen verran kiire, ettemme ehtineet laiturille joulun avajaisiin saati ruokailemaan. Kaikkihan tuli olla valmiina klo 13.00 - tosin väkeä markkinoille alkoi virrata jo hieman aikaisemminkin. 

Ja väkeä markkinoilla riitti. Markkinoilla oli muistaakseni kuusi myyntipöytää, osa vähän isompia ja osa pienempiä. Saattaa kuulostaa pieneltä määrältä, mutta myyjiä oli juuri sopivasti tilaan nähden. Lisäksi markkinoiden ajan Muskotti (http://www.muskotti.net/) piti huolen markkinavieraiden viihtyvyydestä soittamalla ihania sävelmiä.

Omalla pöydälläni oli myynnissä mm. pönkkätaskut, irtotaskuja, matkaompelupusseja (housewife/hussif), miesten liivejä, pyykkipoikia, neulatyynysormuksia sekä ompeluvahaa - ja taisi siellä vielä jotain muutakin olla. Minullahan ei oikeastaan ollut tarkoitus myydä mitään, vaan pöydän oli tarkoitus olla esimerkkinä siitä, mitä markkinoilla voisi olla myynnissä (eli pyrin laittamaan pöydälle sellaisia tuotteita, mitä muilla ei ollut).

Lisäksi minulla oli myynnissä hivenen kuumaa glögiä, jota olin ottanut mukaan vähän ihan vain nähdäkseni, josko se menisi kaupaksi. Ja se sitten loppui kesken. Tai oikeastaan kipot ja lusikat loppuivat. Ja tästähän se ajatus sitten ensi vuodeksi lähti, eli mikäli olemme täysissä voimissa ja kykenemme tulemaan (joskus työt ovat siis esteenä) ensi vuonnakin markkinoille, laitamme Anna-mamsellin kanssa oikein kunnon kahvilan pystyyn. Tervetuloa silloin kaffille!



Illalla oli vuorossa joulubaali, jossa juhlimme oman tutun porukan kera. Ja kyllähän siellä oli muutama uusikin, ja toivottavasti tulevat uudestaan. Marianne, Lina, Iitu ja Pia tekivät keittiössä ahkerasti työtä koko päivän ja saivat aikaiseksi herkullisen juhlapöydän lisäksi vielä herkullisen jälkiruokapöydänkin. Toki hieman vapöörejä tuli tällaiselle tiukan kasvatuslinjan omaavalle kunnian ihmiselle niistä kummallisen muotoisista kasviksista ja hedelmistä, mutta tämän kerran pyrin ummistamaan silmäni. Omat kasvatettavat kun eivät olleet näkemässä. Sieltä emämaasta niitä vulgaareja asioita tulee tänne kurinalaiseen viattomaan Itä-Ruotsiin.

Mutta tanssi oli jälleen sangen mieluisaa, niin katsella kuin osallistua itsekin. Tiedänhän minä, ettei tällä iällä nyt enää niin sopivaa ole tanssahdella, vaan pitäisi pitäytyä kadottamaan omaisuuttaan pelipöydässä, mikä on kunnialliselle rouvalle sopivaan, mutta mukavaa oli tosiaan tanssilattialla hieman jaloitella. Toki enhän minä aikoinaan saanut kunnollista tanssiopetusta, joten on ihan ymmärrettävää, että sinänsä jo heikko tanssitaito ei suinkaan parane iän mukanaan tuoman heikotuksen avulla.

Lisää kuvia ja tarinaa joulunavauspäivästä löytyy myös seuraavan neidin ja rouvan sivuilta

http://rococoatelier.blogspot.fi/search/label/Events
http://the-aristocat.livejournal.com/tag/events (muutama kuva myös markkinoilta ;-D )