Koko vaatteen ompelu ei missään vaiheessa tuonut minkäänlaista nautintoa, ja kun siitä tulevat ohjeistukset (#/¤&"/"!!!) saivat noin kymmenen kertaa heittämään koko tekeleen kaukaisimpaan nurkkaan, niin eihän se mikään ihme ole, ettei työ ole kovinkaan kummoinen. Luotan kuitenkin siihen, että muutaman sateisen leiripäivän jälkeen puvun käyttäjäkin joutuu toteamaan, että tärkeintä on, että se on lämmin...
Aloitin työ tekemällä ensi liivin. Liivi on täysin käsin ommeltu ja jos nyt aloittaisin alusta, tekisin nuo napinlävet todellakin eri tavalla. Näyttävät ihan joltain muulta kuin pitäisi. Otin mallia kuitenkin alkuperäisen mallin (?) mukaan teetetystä puvusta, mutta kädentaitoni eivät todellakaan olleet sitten sitä, mitä venäjän maalla. Rumat tulivat, mutta toivottavasti on koko ajan sen verran savua ilmassa, ettei niitä niin ihan heti huomaisi.
Seuraavaksi tein housut - ja eihän siinäkään ollut onni myötä. Jonkinlaiset mittavirheen onnistuin tekemään, ja housuista tuli aivan liian lyhyet takapuolesta. Tämän tietenkin huomasi sitten vasta, kun housut olivat jo valmiit. Housuthan ompelin myös käsin, mutta kun jouduin tekemään pikkujutskan sinne taakse, unohdin käsinompelun ja surautin korjauksen koneella. Samalla kertaa laitoin lahkeen suut valmiiksi, ja nekin surautin koneella. Loppui se käsinompelu sitten siihen.
Ainut kuva, joka housuista on, on tämä, kun vielä innokkaana (työ ihan alussa) ompelen pientä kolikko (?) taskua...
Takkia aloin ommella jo jonkin aikaa sitten, mutta kuten sanoin, työ tympäisi, ja yritin sitä vältellä kaikin keinoin. Nyt oli kuitenkin pakko, kun tuo sinne matkalle tarvitaan. Olin alunperin aloittanut työn käsin ommellen (taskut), mutta kun aika ja totaalinen äklötys asiaa kohtaan (olisi siis omienkin vaatteiden ompelua!), ryhdyin surauttelemaan koneella. Niin kuulemma on muidenkin puvut tehty. Takin ompelussa nyt ei ihmeempiä ollut, samalla kaavalla on tullut jo useampikin takki ommeltua. Napit olivat kuitenkin sellaiset, jotka tuottivat ongelmia - tai ei ne napit, vaan nappien kiinnittäjä. Kiinnitin napit sellaisella nauhalla, joka raspaantui ja antoi periksi. Siihen loppui aikalaismateriaalien käyttö, sillä kiinnitin napit jollain millä lie polyesterinauhalla. Ainakin pysyi ja lujaa. Voihan toki olla, että myöhemmin vaihdan sen, mutta nyt ei ole mahdollisuutta käydä kaupassa, joten saa luvan kelvata.
Niin ja kyllähän sitä takkiakin tuli jonkin verran käsin ommeltua, mutta mistään ajanmukaisesta ei silti voi puhua...
Tuollainen siitä sitten tuli, kannattaa katsoa vain kaukaa ja vähän silmiäkin varmuuden vuoksi siristellen. Mutta palautetta ei oteta vastaan, ellei ole itse samanlaista ommellut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti