Luonnollisesti olisi oikein viehkeää ja mukavaa omistaa aito 1700-luvun kahvipannu kermakkoineen ja sokerikkoineen, mutta koska olen tuhlannut varani jo silkkeihin, joudun turvautumaan leikkiversioihin.
Eli kirpputorilta hankin mielestäni kuitenkin kauniin pannun, sokerikon ja kermakon.
Ja koska olen ahne, ostin toisenkin setin - koska kaipaamani pannu suklaajuomalle vielä puuttuu, tarjoilen vierailleni kuumat kaakaot tästä pannusta. Tiedä sitten, onko nokka liian kapea paksulle suklaajuomalle, sehän selviää vain kokeilemalla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti