Perinteistä Kuningas saapuu Loviisaan -tapahtumaa vietettiin tänä vuonna hieman supistetussa aikataulussa: ei ollut käsityömarkkinoita eikä kuningaskaan saapunut. Tämä ei suinkaan tarkoittanut, että Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat olisivat levänneet laakereilla, päin vastoin - taisi olla pisimmät esivalmistelut :-)
Lauantai
Lauantai oli itsellekin nyt kuin lepopäivä, sillä ihan yksin turistina (miehet jäivät vielä lepäilemään) pääsin heti aamusta tutustumaan ihan tavalliseen torimarkkinatarjontaan. Ihan kuin vahingossa osuin kuparikauppiaan huijattavaksi, ja niin lähdin kolmen kuparipannun kanssa takaisin hotellille....
Tinausta ja kuten myöhemmin selvisi, ihan korjattavaakin, pannuissa oli, että ei ollut ihan halpa aamu.
Palasin kuitenkin reippaana takaisin markkinoille, ja nyt otin herra S:n mukaani, kaveriksi ja kantajaksi, jos niin sattuisi. Ostimme jäätelöt, kiersimme markkinoita, ja muutaman hopealusikan ja parin figuriinin lisäksi ei muuta enää mukaan tarttunut. Kuvan figuureista nyt mukaan lähti tuo hattupäinen daami ja yksi herrasmiehistä. Hassua, että kaikki parit ostettu eri kerroilla eri paikoista, ja kaikki ovat erilaisia....
Joimme sitten ensimmäiset torikahvitkin, aurinko paistoi jo pelottavan kuumasti, joten ostin vielä hatunkin pääni suojaksi.
Sitten laiton pojan isänsä luokse valmistautumaan päivään ja lähdin kohti kaupungin museota eli vuonna 1755 rakennettua komendantin taloa. Oli ihana tutustua rauhassa museon tarjontaan, sillä olin käynyt siellä vain "työn" merkeissä ja näin ollen tutustuminen oli ollut hieman hätäisää. Ja kuten aina, uusintakäyti on tarpeen, sillä eihän näillä aivoilla ihan kaikkea kerralla omaksu ja muista. Mutta suosittelen museota lämpimästi
http://www.loviisa.fi/fi/palvelut/kulttuuri/museot/loviisankaupunginmus
Ja sitten olikin aika palata hotellille, vaihtaa ihanan viileät turistivaatteet hieman peittävämpään asuun ja lähteä miesten kanssa kohti Laivasiltaa. Jokavuotinen kello yhden merkkilaukaus keräsi paljon kiinnostuneita kuuntelemaan ja katselemaan, ja oli jälleen joukossa sellaisiakin, jotka joko ihastuivat ikihyviksi niin kovaan jysähdykseen tai valittivat ääntä (mitäs tulivat, ainakin heitä oli varoitettu).
Lähdimme Anna-rouwan kanssa Kauppiaanlesken promenadille 1700-luvun Loviisaan, mikä oli hyvin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti kiesit tulivat noutamaan meidät toiseen tapaamiseen.
Toinen tapaaminen oli Kuninkaanlammella, missä nautimme herkulliset leivonnaiset ja kahvit/ teet. Ihailimme jälleen kerran puutarhaa ja lampea, emmekä malttaneet olla otattamatta itsestämme lukuisia kuvia, valitettavasti varjot vähän häiritsivät kauneutemme esiintuloa noissa kuvissa :-DD
Tämän jälkeen olikin aika vaihtaa jälleen nykyaikaan, ja viettää mukava ilta ruokailun merkeissä ystävien luona.
Sunnuntai
Sunnuntai oli SE päivä, jota varten niin monet olivat harjoitelleet koko talven ja kevään. Nimittäin Karoliini Armfeltin aikaan -näytelmä. Itse en näytelmään osallistunut, mutta pidin väliajalla kahvilaa toisen piian kanssa - pidin myös myyntikojuakin, vaan enpä siinä paljoa joutanut mitään myymään :-).
Näytelmä kertoi ajasta, jolloin Armfelt oli jo vanha mies, sodat oli sodittu, vaan taistelujen muisto tai miehityksen seuraukset vaikuttivat vielä monen arkeen. Ja sitten oli vielä se pietismikin. Näytelmä oli mitä mainioin, ja käsikirjoittaja Tuovi Putkonen oli nähnyt kyllä hurjan työn pelkästään tiedon keräämisessä, saati sitten itse kirjoittamisessa ja ohjaamisessa.
Ja keskiviikkona oli varsinainen näytös.....videoin pätkiä näytelmästä surkein taidoin, näitä videon pätkiä saa näytelmään osallistuneet katsoakseen joko minun tai Anna-mamsellin kautta.
Olipa hauska katsoa kuvia pitkästä aikaa! Ja tätä ansiokasta sivua. Perusteelliset neuvot ajanmukaiseen pukeutumiseen!
VastaaPoista