Kun miehet harjoittelivat ahkerasti, oli naisväellä hieman helpompaa, joten aikaa ruoanlaiton (johon kieltämättä osallistuimme Anna Ottiliaanan kanssa mahdollisimman vähän) ohessa ehti puuhata myös muuta....
Furiirin puustellin tuvassa oli mukava kokeilla menneen ajan toimintoja, eli sotilasta kotiin odottavan tuskaa, lapsen nukuttamista kehdossa tahi ruoanvalmistusta. Anna Ottiliaana kokeili lisäksi lattian lakaisua...
Kävimme luonnollisesti myös muistomerkeillä.
Ensin Lotta Svärdin muistomerkillä ja sitten Oravaisten taistelun muistomerkillä.
Salin puolella järjestettiin myös juhlat paremmalle väelle, johon emme luonnollisestikaan voineet piikoina osallistua. Meidän paikkammehan on siellä köökin puolella.
Mutta ihanaa oli takan ääressä lämmitellä, sillä vaikka aurinko paistoikin kauniisti, oli ulkona silti melko viileää.
Hankintalistalle päätyi oravaislaisnaisten upeat padat - tosin padat on hankittu jo aikoja sitten, joten voi olla, ettei niitä ole edes saatavilla. Täytyy varmaankin tyytyä hieman toisenlaiseen malliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti