Pirtanauhaharjoittelua

Ostettuani elämäni ensimmäisen pirtanauhan päätin tietenkin ryhtyä myös itse tekemään pirtanauhaa. Ja koska en heti saanut sellaita pirtalautaa (puista, tarjolla kun oli vain muovisia) kuin halusin, niin tein hädissäni itse - tosin pahvista, koska kyseessä on kokeilu. Alunperin pirtalaudathan olivat siis tietenkin puisia ja mm. kansallismuseossa on näytillä useampikin kaunis versio.

Omani tein maitopurkin pahvista, mikä osoittautui kertakäyttöiseksi, mutta kuitenkin ihan mukiinmeneväksi kokeilun ajaksi. Eli piiiitkiä pystysuoria rakoja ja niihen väliin keskelle reiät. Näistä sitten pujottelin villalangat - näillä värijutuillahan sitten niitä kuvioita kai syntyy...

Loimilangat sidoin ulko-oven kahvaan kiinni ja eikun kutomaan. Eli välillä lauta ylös ja välillä alas. Oikeaa pirtalautaahan ei tarvitse laskea, kun se putoaa omalla painollaan, mutta tämä minun kevyt-versio ei oikein parhaalla mahdollisella tavalla toiminut ;-)

Vartin ahkeran ahertamisen jälkeen tuloksena oli noin 30 cm tuherretua pirtanauhaa...

... jonka lähempi tarkastelu osoitti, että vielä on paljon harjoittelua - varsinkin huolellisuuden harjoittelua - edessä.

Onneksi kansallismusossa on paljon erilaisia malleja, joista voi ottaa opiksi, tosin juuri nyt ne vain masentavat :-)