Me Ruatsin valtakunnan toivot perustimma leirin Kaadepussin kaupungin lairalle ja aloimma valmistautua taisteluun.
Ensimmääseksi pystytettiin teltat ja laitettiin kuumaa vettä tulemaan.
Ruatusotilaat paikkaili varusteitansa ja rassasivat aseitaan, leirin naiset kantoi vettä ja laittoi ruakaa.
Vielä illansuussa oli joukkojen tarkastus ja äkseerausta - Stenbock tarkasti joukot ja vaikutti tosi tyytyväiseltä.
Miehet harjotteli toki innokkaina, vihdoinkin päästäis taistelemaan.
Aamu valkeni kauniina ja heti aamumurkinan jälkeen sotilaat aloittivat äkseeraukset. Kuri oli hyvä, ja lähes kaikki sotilaat olivatkin heti aamusta paikalla.
Stenbosk tarkasti joukot uudelleen.
Niin innokkaita olivat jotkut Ruotsin valtakuntaa puolustamaan,
että ilman univormuakin halusivat kuninkaan puolesta taistella.
Me marssittiin sellaisen pellon poikki, jossa kasvoi maissia. Nyt kun vielä tietäis, mitä se maissi on. Isot lehdet siinä oli, joten kyllä ne mukulatki on varmaan tosi isoja. Oltais yritetty kaivaa niitä vähän siinä matkalla, mutta kun oli kiire.
Taistelu oli raju ja kuuluva. Tykkitulta ammuttiin pitkän ajan, jonka jälkeen tanskalainen jalkaväki ryntäsi hyökkäykseen. Ruatsalaiset vastasi tykkitulella ja ryntäsi tämän jälkeen vastahyökkäykseen. Lopulta taistelu kesti vain lyhyen aikaa, sillä nuo nolot tanskalaiset antautu.
Voittajien oli helppo hymyillä, vaikka tappiotakin oli tullut aika paljon. Monta miestä jäi tantereelle,
mutta onneksi oma säily hengissä
Taistelu voitettiin ylivoimaisesti ja sitä juhlittiin runsaalla aterialla - ensin lihakastiketta ja vielä illalla paistetulla villisialla - sekä kasvispadalla, joka me tehtiin itte.
Jälkiruoaksi paistettiin vielä lettuja.
Hyvin nukutun yön jälkeen me pakattii tavarat ja jatkettiin marssilla kohti uutta taistelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti